"Kun käsistä tuli siivet" : ryhmämuotoisen tanssi-liiketerapiaintervention vaikuttavuus ja masennuskuntoutujien ruumiilliset muistot ryhmästä

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin ryhmämuotoisen tanssi-liiketerapian vaikuttavuutta masennuksen kuntoutuksessa sekä masennuskuntoutujien ruumiillisia muistoja terapiaryhmistä. Tavoitteena oli selvittää, tapahtuuko tanssi-liiketerapiainterventioon osallistuneiden masennusoireissa muutosta alku-, jälki- ja seurantamittausten välillä verrattuna kontrolliryhmään. Lisäksi tutkittiin tarkemmin interventioryhmien sisäistä ja välistä masennuksen muutosta. Lopuksi tarkasteltiin, millaisia merkityksiä tutkittavien sanallistamista interventiojakson aikaisista ruumiillisista muistoista erottui. Tutkittavat (N=157) olivat masennusdiagnoosin saaneita työikäisiä (18-64, ka. 42.3). Tutkittavista selvä enemmistö oli naisia (97%). Masennusoireiden mittaamiseen käytettiin BDI-I-kyselyä. Tulosten mukaan masennus laski interventioryhmässä alku- ja loppumittauksen välillä ja tulokset olivat pysyviä myös kolmen kuukauden seurannassa. Masennuskuntoutujien ruumiillisia muistoja tarkasteltiin fenomenologisesta näkökulmasta teoriasidonnaisella sisällöllisellä teemoittelulla. Ruumiillisista muistoista erotettiin seitsemän merkityskokonaisuutta: tiedostettu ruumis, ruumis tilassa, kontakti, ruumiiseen tallentuneet muistot, kipeät kokemukset, rentoutuminen ja elinvoima. Ruumiillisiin muistoihin liitetyt merkitykset kertovat lisääntyneestä ruumiillisesta läsnäolosta sekä tietoisuuden heräämisestä itseä, ympäristöä sekä toisia ihmisiä kohtaan. Merkityskokonaisuuksien muodostamaa kokonaisuutta voi tarkastella merkitysverkostona, jonka sisällä yksittäiset merkityskokonaisuudet muodostavat vuorovaikutteisia merkityspareja ja -kehiä. Tutkimus lisäsi tietoa tanssi-liiketerapian vaikuttavuudesta masennuksen kuntoutusmuotona ja syvensi ilmiön tarkastelua ruumiillisuuden merkitykseen interventiossa. Tutkimuksen perusteella ryhmämuotoista tanssi-liiketerapiaa voidaan pitää vaikuttavana kuntoutusmuotona masennuksen hoidossa. Tutkimus toi esille osallistujien ruumiillisissa kokemuksissa tapahtuneita muutoksia sekä niiden merkityksen osana tanssi-liiketerapeuttista työskentelyä.The aim of this study was to examine the effectiveness of group-based dance/movement therapy in the treatment of depression and the participants’ embodied memories from the groups. The objective was to investigate whether the participants of dance/movement therapy intervention showed change in depressive symptoms between pre-, post- and follow-up measurements compared to control group. The change in depressive symptoms within and between intervention groups was further investigated. Lastly, it was examined, what kind of meanings derived from the embodied memories of the intervention participants. The sample in this study (N=157) comprised of working-age individuals (18-64, mean 42.3) with diagnosed depression. A clear majority of participants were women (97%). BDI-I questionnaire was used to measure the depressive symptoms in participants. According to the results, the intervention group showed decrease in depressive symptoms between pre- and post measurements that sustained in the three month follow-up. The embodied memories of the depressive patients were viewed from a phenomenological standpoint and thematically categorized in conversation with theory. Seven different meaning units emerged from the embodied memories: conscious body, body in space, contact, memories in the body, painful experiences, relaxation and vitality. The meanings ascribed to embodied memories speak of an increased bodily presence and the awakening consciousness towards oneself, the environment and other people. The meaning units form a whole that can be examined as a meaning network, within which the individual meaning units form meaning pairs and chains. The current study offers new information about the effectiveness of dance/movement therapy in the treatment of depression and further deepens the research of the phenomenon to the meaning of embodiment in the intervention. According to this study, dance/movement therapy can be considered an effective form of treatment for depression. This study also introduces changes in the embodied experiences of the intervention participants and assesses their meaning as a part of dance/movement therapy